13.9.2008

GrowHow - liian suuri erehdys kerrottavaksi

Soneran UMTS-kaupan loppulasku oli 4,3 miljardia euroa. Silloin kun Sonera osti saksalaista ilmaa, sen suurin omistaja oli valtio yli 50 %:n osuudella. Kaupasta kohistiin vuosikaudet talouselämän lehdissä. Samoin tehtiin Stora Enson kohdalla. Sen Amerikan-seikkailu maksoi 5,6 miljardia euroa. Valtio on tälläkin hetkellä Stora Enson suurin omistaja ja isäntä. Se omistaa 15,7 % osakkeista ja 35,1 % äänivallasta.

Jostakin syystä talouselämän lehdet ovat lähes vaienneet paljon huono-onnisemmasta GrowHow-kaupasta, jossa jopa 30 miljardin omaisuus myytiin 207 miljoonalla. Ehkä virhe on täysin uskomaton.

Valtio oli myös Kemiran ja siitä myöhemmin irrotetun lannoitetehdas GrowHow:n suurin omistaja. Valtio päätti luopua GrowHowsta ja myi loput osakkeensa norjalaiselle lannoitejätti Yaralle. Valtio, joka suurimpana omistajana hallitsi yli kolmannesta yhtiöstä, sai GrowHow-osakkeistaan 207 miljoonaa.

Tuolla kolmanneksella Yara joutui - oikeammin pääsi - tekemään ostotarjouksen yhtiön lopuistakin osakkeista ja onnistui siinä, sillä tarjosihan Yara pörssipelureille kunnon pikavoitot. Samaan aikaan ostajan edustaja arvioi yhtiön varallisuudeksi 870 miljoonaa. Valtio siis myi Jyri Häkämiehen nimissä 290 miljoonaa 207 miljoonalla - tässä vaiheessa.

Juuri ennen vuoden 2007 kesällä tehtyä kauppaa Suomen valtio oli asetuksella määrännyt, että Suomessa ei saa käyttää käytännössä kuin GrowHown lannoitteita. Tämän se teki kiristämällä lannoitteita koskevia säädöksiä niin, että käytännössä vain GrowHown Siilinjärven ja Soklin fosfaatti kelpaavat. Nyt meillä tulee käyttää kadmiumin osalta puhtaampia lannoitteita kuin EU:n luomuasetukset määräävät, eikä muilla lannoitetehtailla ole asiaa Suomen markkinoille. Tämä johtuu osin myös siitä, että EU varjelee suojatulleillaan typpilannoitteiden markkinoita. Typpilannoitteet ovat puhtaita tulivatpa ne mistä tahansa, sillä pääraaka-aineena on ilmasta otettava typpi.

Typpilannoitteen hinnan määrää maakaasun hinta. Maakaasua on sekä norjalaisilla että venäläisillä. Ennen GrowHow-kauppaa norjalaisilla ei ollut toista peltolannoitteiden tärkeää osaa, fosforia. Nyt on, ja Soklin osalta samaa geologista alkuperää kuin venäläisten. Lannoitteiden arvosta ja merkityksestä kertoo sekin, että venäläiset oligarkit kaappasivat lannoitetehtaat ja lannoiteraaka-aineet ensimmäisinä.

GrowHow-kaupan mukana meni useita tuotantolaitoksia ja mainitut Siilinjärven ja Soklin malmivarat, jälkimmäiset ilmaiseksi kaivosoikeudella. Kun kauppa oli vasta tekeillä, Soklin fosfaatin arvoksi katsottiin Kauppalehden artikkeleissa, joissa haastateltiin GrowHow:n toimitusjohtajaa, 13-14 miljardia. Samaan aikaan hätäiltiin maailman ruokakriisistä, biopolttoaineista ja Kiinan ja muun idän kysynnän vaikutuksesta ruoan hintaan - siis lannoitteidenkin hintaan. Näitä asioita tarjoiltiin jokaisessa mediassa lähes ykkösaiheena, kuten jokainen muistaa.

Pohjois-afrikkalaista alkuperää olevan fosforihapon hinta oli GrowHown kaupan aikoihin 436 euroa tonnilta. Nyt hinta 2268 dollaria tonnilta, eli se on yli viisinkertaistunut nopeasti. Afrikalla ei olekaan enää varaa omasta maaperästään kaivettavaan lannoitteeseen. Näin vaikka fosforia tarvittaisiin peltohehtaaria kohden usein vain kolmas- tai neljäsosan siitä, mitä Euroopassa käytetään. Typpi voidaan tuoda maaperään muutenkin, mutta kasvulle välttämätön fosfori on mineraali ja se täytyy antaa lannoitteena.

Kymmeniksi vuosiksi riittävä Soklin malmi on huomattavasti puhtaampaa kuin Euroopassa käytettävä marokkolainen ja malmin fosfaattipitoisuus on korkea. Siilinjärvi toimii erittäin kannattavasti ja sitä laajennetaan 8%:n pitoisuudella mutta Soklissa pitoisuus on 20%. Voi hyvin arvioida, että Siilinjärven ja Soklin malmin arvo on 3-5-kertaistunut ja Siilinjärveä rikkaamman Soklin arvoksi voi laskea laajalla haarukalla ainakin 40 mutta nyt jopa 70 miljardia euroa. Tämä ilman niobia ja uraania.

Yksin ”sotilasmetalli” niobin arvo on noin 5 miljardia euroa. Vielä silloin, kun GrowHow:n myynnistä ei ollut tietoa, Soklin kaivos arveltiin avattavaksi pelkän niobin varaan. Muun muassa kansanedustaja Erkki Pullianen kyseli eduskunnassa, kuinka Soklin niobikaivoksen ympäristöasiat tullaan hoitamaan. Soklissa on myös uraania ja kaivosta on kaavailtu myös uraanin varaan.

Kun ottaa huomioon Siilinjärven arvon, näyttää siltä, että valtio myi jopa 30 miljardiksi kasvavan osuutensa 207 miljoonalla. Tässä valossa Soneran ja Storan seikkailut kutistuvat pieniksi. Tuolla GrowHown 207 miljoonalla saadaan juuri ja juuri rakennettua Soneran kanssa myyty viranomaisten tietoverkko uudelleen. Voi ajatella, että kallis erehdys tulee paikatuksi vielä kalliimmalla.

Erehdyksen mittaluokkaa kasvattaa se, että lannoiteraaka-aineiden hintakehitys oli myyntihetkellä jokaisen maanviljelijän ja kadunmiehenkin nähtävissä ja osin jo käsillä. Joku olisi jo valmis kysymään, että oliko kyseessä edes erehdys.

Joka tapauksessa muualla maailmassa kaupasta vastuulliset ministerit eli kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen sekä valtion omistajaohjauksesta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies olisivat joutuneet eroamaan. Lannoiteasetuksen kaupan alla vahvistanut tuolloinen maatalousministeri Juha Korkeaoja olisi nyt pelkkä rivikansanedustaja - ilmoittamansa mukaan viimeistä kauttaan.

Samalla valtion omistajaohjausyksikön virkamiehet olisi hyllytetty ja heidän toiminnastaan olisi aloitettu selvitys. Myös kilpailuvirastomme, joka ei tiennyt tai välittänyt lannoitemonopolista, järjestettäisiin perusteellisten selvitysten jälkeen uudelleen ja uusin johtajin.

On vain arvailtavissa, mitä esimerkiksi ranskalaiset maanviljelijät olisivat tehneet, jos heidän lannoitekustannuksensa olisivat 1,6-kertaistuneet viimeisen vuoden aikana vieläpä omien ministeriensä toimien seurauksena.

Lue myös:
Yara luopumassa Soklista – alueen kaivoslupakin laiton? 25.3.2015
Sensuuria ja painostusta GrowHow-kaupassa?, 8.10.2008
Häkämies ei "muista" Soklia tai Lehmania 9.10.2008

Soklin ratahanke:
http://mita-olisi-tutkittava.blogspot.com/2008_09_16_archive.html

Niobi, uraani:
Miksi Soklin niobista ei tarvitse enää puhua?
Asevarustelu pitää siviili-Dreamlinerin maassa?

Kemiran pilkkominen:
http://mita-olisi-tutkittava.blogspot.com/2008/06/suunnitelma-k.html

Lähteet mm:
Apu:
http://www.apu.fi/ajassa/article153323-1.html
Suurtalousuutiset:
http://www.boy.fi/stu/uutiskommentti13.php
Suomen Kuvalehti:
http://www.suomenkuvalehti.fi/etusivu/uutiset-ja-politiikka/kotimaa/kemira-sokli-toisi.aspx
Yara (lannoiteraaka-aineiden hinnat):
http://www.yara.com/en/investor_relations/analyst_information/fertilizer_prices/index.html
Eduskunta, kansanedustaja Erkki Pulliaisen kirjallinen kysymys ympäristöministerille:
Linkki kirjalliseen kysymykseen (pdf)
Suomen Geologinen seura (niobi):
http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH10.pdf
Geologian tutkimuskeskus (uraani):
http://www.gsf.fi/luonnonvarat/malmit/uraani/uraanivarat.html

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aika hiljaiseksi vetää.. Kiitän taustojen valaisemisesta! Hieno blogi.

Pseudo Nyymi kirjoitti...

"Aika hiljaiseksi vetää.. Kiitän taustojen valaisemisesta! Hieno blogi."

Kiitos!

Aika reilu meininki noilla meidän häkämiehillä.

ystävällisesti

NN

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

voisitko ottaa yhteyttä. Oletan, että haluat todella asiaa selvitettävän. Olen niin tehnytkin, mutta veikkaan, että Sinulla voisi olla lisääkin tietoa. Lähetä meiliä osoitteeseen jkotiposti@gmail.com, en halua laittaa tähän työosoitettani.
t. JS

Anonyymi kirjoitti...

Soklin malmivarojen hyödyntäminen ei tapahdu ilmaiseksi. Laskelmat siitä kuinka paljon jostakin malmivarannosta on saatavissa myymällä se ei selviä vielä nettovoiton määrää. Soklin hyödyntämisen keskeisimmät ongelmat ovat olematon infrastruktuuri ja nykytekniikalla kalliiksi tuleva raudan poisto fosforimalmista. Soki sijaitsee keskellä erämaata, jonne kunnoliisen tien, sähköverkon ja junaradan rakentaminen tulevat todella kalliiksi. Junaradalle asetetut ymäpärsitölupaehdot ovat todella kovat, sillä radan pitää kulkea useissa paikoissa kilometrien matkan maan alla, jotta taataan petojen vapaa liikkuminen itä-länsisuunassa. Vielä suurempi ongelma on raudan poisto fosforimalmista kustannustehokkaasti. jalostusta on tutkittu tulkosetta Kovdorin alueella Venäjällä, jossa myös sijaitsee iso fosfaattikaivos. Mikäli rautaa ei saada poistetuksi fosforimalmista, niin se ei kelpaa lannoitteeksi, sillä rauta kelatoi fosforia estäen näin fosforin toimimisen kasvien lannoitteena. Kolmanneksi Soklin uraanipitoisuus ei kyllä yksinään riitä uraanikaivoksen perustamiseen, sillä Soklin fosforimalmien uraanipitoisuus on alle 0,01%, kun uraanikaivoksessa pitoisuus pitäisi olla vähintään 0,1%, jotta toiminta mitenkään voisi olla kannattavaa.

Soklin kaivospiirin oikeus Yaralle on ollut katkolla jo yli vuoden. Mikäli uskottavaa ja Suomelle kannattavaa kaivosta (siis sellaista, jossa jalostus tapahtuu Suomessa)ei aleta perustaa vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana, on todennäköistä että Yaran kaivospiirioikeus raukeaa ja on näin taas valtion käsissä.

Anonyymi kirjoitti...

"Mikäli rautaa ei saada poistetuksi fosforimalmista, niin se ei kelpaa lannoitteeksi, sillä rauta kelatoi fosforia estäen näin fosforin toimimisen kasvien lannoitteena."

Tuon vuoksi Soklin yksi sivutuote onkin täysin suunnitellusti rautarikaste uraanin ja niobin ohella.

Tarvittavat maanalaiset rataosuudet olisi mielenkiintoista lukea muualtakin kuin kommentistasi. Suoraan sanoen, valehtelit, sillä vielä koskaan missään ei moisia ole vaadittu.

Kaivosvaltausta on jatkettu useaan kertaan laittomasti niin Outokummulle kuin Rautaruukillekin.
Voi arvata, että näin tehdään Yarakin kohdalla.

Kenen asialla muuten olet?

Anonyymi kirjoitti...

En valehtele, lue http://yle.fi/alueet/lappi/2009/10/lapin_ymparistokeskus_lievensi_kantaansa_sokli-rataan_1075078.html

Et kommentoinut mitään muuten siihen, että vaikka fosfaattivarat olisivatkin 30 mrd arvoiset, niin ei niitä pois Soklista saada ilman mittavia kustannuksia. Siksipä väite 30 mrd lahjoituksesta on päätön.

Totta kai rauta myydään, jos se saadaan erotelluksi fosfaattimalmista. Kuitenkin erottelun kalleus voi estää kaivoksen avaamisen niin kauan, kunnes löydetään edullisempi menetelmä tai fosfaatin hinta on riittävän korkea.

Ministeri Pekkarinen on antanut Yaralle aikaa tammikuun loppuun asti kaivospiiriasiassa. Jos päätöstä kaivoksen avaamisesta ei siihen mennessä synny, niin lupa menee yleiseen jakoon.

En ole kenenkään asialla, olen vain asioita sivusta seurannut paikkakuntalainen.

Fingon Telemnar

Anonyymi kirjoitti...

"Totta kai rauta myydään, jos se saadaan erotelluksi fosfaattimalmista."

Outoa väittää, ettei raudan erottamiseen sivukivestä olisi keksitty edullista menetelmää. Olethan kuullut esimerkiksi Kiirunasta, jossa sitä tehdään joka päivä?

Pekkarinen tulee antamaan Yaralle jatkoa, koska sen voidaan sinänsä valheellisesti katsoa aloittaneen jalostuksen hakemalla sille ympäristölupaa.

"Et kommentoinut mitään muuten siihen, että vaikka fosfaattivarat olisivatkin 30 mrd arvoiset, niin ei niitä pois Soklista saada ilman mittavia kustannuksia. Siksipä väite 30 mrd lahjoituksesta on päätön. "

Tottakai jalostuksesta syntyy kuluja. Mutta syntyy tulojakin. Tulevaisuudessa yhä enemmän, sillä fosfaatin arvo voi vain nousta, sillä sitä on rajallisesti ja samalla maapallon väestö kasvaa räjähdysmäsesti. Heidät pitää ruokkia eikä se onnistu viljelemällä ilman keinolannoitteita.

Sokli saattaa osoittautua paljon 30 miljardia arvokkaammaksi. Se on jopa todennäköistä, sillä jo vuoden 2008 ruoan hinnan nousupiikki tuplasi fosforihapon hinnan. Vuoden 2008 nousupiikki ei ole mitään siihen nähden, mikä odottaa Soklia viimeistään 10-15 vuoden päässä.