8.10.2008

Sensuuria ja painostusta GrowHow-kaupassa?

Yle Uutiset eilen:

"Valtiontalouden tarkastusvirasto käsittelee lannoiteyhtiö Kemira GrowHown viimevuotisesta myynnistä tehtyä kantelua. Kantelun mukaan Suomen valtio myi kaupan mukana lannoitetuotantoon tarvittavat strategiset luonnonvarat pilkkahintaan."

"Kantelun tehnyt agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta sanoo, että ruuan tuotantoon liittyvää strategista luonnonvaraa ei olisi pitänyt myydä kansalaisilta kysymättä ja eduskuntaa kuulematta. Näin siksi, että muutamassa vuosikymmenessä ruuan kulutus ja kysyntä kasvaa jo väestönkasvunkin seurauksena.

Maa- ja metsätalousministeriöltä ei YLE Uutisten tietojen mukaan pyydetty lausuntoja lainkaan. Apua olisi tarjonnut myös entisen kauppa- ja teollisuusministeriön KTM:n asiantuntijaelin, kaivoslautakunta."

Tänään päivitetyn Ylen uutisen mukaan myös MTK olisi tuohtunut GrowHow-kaupasta:

"Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään, käyttääkö Yara määräävää markkina-asemaansa väärin."
MTK:n rooli ei ole aivan itsestään selvä kuten tuonnempaa käy ilmi. Myös Kilpailuviraston oma toiminta täytyisi ensiksi selvittää, sillä se on katsellut usean vuosikymmenen ajan sormiensa läpi Kemiran ja myöhemmin siitä irrotetun GrowHow:n lannoitemonopolia.

Erikoisinta on, että joidenkin lähteiden mukaan Kilpailuvirasto on väittänyt, ettei se edes olisi tiennyt vuoden 2007 lannoiteasetuksesta, jolla GrowHown monopoliasema sinetöitiin lopullisesti. Kilpailuvirasto ei ole myöskään puuttunut GrowHown (eli Yaran) nykyiseen asemaan tai tehtyyn kauppaan millään tavoin.

Se, että Kilpailuvirasto tutkisi asiaa nyt vieläpä GrowHow-asiassa ilmeisen kyseenalaisesti menetelleen MTK:n pyynnöstä on - huono vitsi.

Myös Keskustan ja MTK:n osuus on tutkittava

Kannattaa huomata, että uutisessa puhutaan ministeriöiden kuulemisista, ei ministereistä. Ero on tässä yhteydessä hyvin oleellinen.

Maatalousministerinä jo kaupan toteutuessa oli keskustan Sirkka-Liisa Anttila. Anttilaa ennen ministerinä toimi Juha Korkeaoja niinikään Keskustasta. Korkeaoja hyväksyi muutama kuukausi ennen kauppaa uuden lannoiteasetuksen, joka takasi GrowHowlle vieläpä entistä vahvemman lannoitemonopolin. Nyt Suomessa pitää käyttää kaikkeen viljelyyn puhtaampaa fosforia kuin Euroopassa vaaditaan luomulle! Ja sitä "puhtaampaa" saadaan sattumalta vain nyt Yaralle luovutetuista kaivoksista.

GrowHow-kauppaa tuskin on valmisteltu saati tehty kuulematta keskustan kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarista. Todennäköisesti näin merkittävästä kaupasta on keskusteltu koko hallituksessa. Ellei, se olisi täysin poikkeuksellista.

Sirkka-Liisa Anttilalla on tunnetusti vahvat sidokset MTK:hon. MTK:n aiempi puheenjohtaja on Esa Härmälä, joka siirtyi vuonna 2006 Euroopan lannoiteteollisuusyhdistys EFMA:n toimitusjohtajaksi ja samalla lannoitealan EU-lobbariksi, siis edustamaan myös Yaraa.

MTK julkaisee Maaseudun Tulevaisuus - lehteä, joka on levikiltään Suomen viidenneksi suurin sanomalehti. Maaseudun Tulevaisuus on tiettävästi ja myös uutisointiaan seuraten kieltäytynyt julkaisemasta GrowHow-kauppaa koskevaa kritiikkiä jo suhteellisen lievässä muodossaan. Valikointi on tiedon mukaan koskenut myös toimituksen aineistoa.

Myöskään MTK:n nykyinen puheenjohtaja Michael Hornborg ei ole arvostellut GrowHown myyntiä vaan on sen sijaan puolustellut kauppaa.

Vielä erikoisempaa on se, että varsin näkyviä maatalousalan asiantuntijoita on kerrottu painostetun työpaikoillaan, jotta nämä eivät puuttuisi millään tavalla perin oudon GrowHow-kaupan vaiheisiin.

Öljyä arvokkaampi aarre

Heleniuksen tarkoittama strateginen luonnonvara on fosfaatti, öljyn tapaan niukka ja uusiutumaton luonnonvara, jonka pelätään loppuvan. Se olisi katastrofi, sillä fosfaatti on viljelykasveille välttämätön mineraali, jota kasvikunta ei voi tuottaa itse.


Siilinjärvellä on läntisen Euroopan ainoa merkittävä fosfaattikaivos. Savukosken Soklissa on Siilinjärveä yli kaksi kertaa rikkaampi ja hyvin suuri fosfaattiesiintymä, sekin ainoa Länsi-Euroopassa ja Siilinjärven tapaan Yaran hallinnassa. Euroopassa käytetty lannoitefosfaatti tuodaan enimmäkseen Marokosta mutta se on varsin raskasmetallipitoista. Suomalaista lannoitefosfaattia voikin verrata arvossaan loppumassa olevaan öljyyn tai uraaniin. Jotkut pitävät sitä vieläkin arvokkaampana. Lisäksi Soklista saadaan sivutuotteena hyvin arvokkaita niobia ja jo mainittua uraania.


Suomen valtio käytännössä lahjoitti nyt jopa 30 miljardin arvoisen osuutensa tähän malmin norjalaiselle Yaralle. Kauppahinta oli vain 207 miljoonaa euroa. Vähintäänkin tuo summa kuluu valtion suunnittelemaan Soklin rautatien rakentamiseen. Muiden kaivosten väylähankkeet on sen sijaan suunniteltu tehtäväksi jälkirahoitusmallilla, eli valtio käytännössä lainaa rahat yhtiöille. Yaran hallitseman Soklin kohdalla tehdään jostakin syystä poikkeus.


Aiheesta aiemmin julkaistut artikkelit löytyvät tästä linkistä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Uskomatonta miten pienellä huomiolla tämä erittäin tärkeä asia on sivuutettu mediassa! Olen vasta itsekin havahtunut asiaan kosa minulla ei ole juuri ollut tarpeita lannotteille. Täytyy yrittää pitää ääntä asiasta ja saada tämäkin kupru ansaitusti kepulaisten piikkiin seuraavissa eduskuntavaaleissa. Luultavasti aika isoja rahojakin on asian tiimoilta maksettu upeetupeelle ja sika-anttilalle ym. kepun penaalin terävimmille kynille, että jos vain vihiä saisi niin voisi tehdä myös rikosilmoituksen...

jantteri kirjoitti...

Kyllä Sinikka Mönkäre (sdp) oli aikoinaan myymässä lannoiteteollisuutta. Erkki Pulliainen (vihr.) vastusti kiivaan oloisesti tv-haastattelussa. KAIKKI kolme suurta puoluetta oli tekemässä tätä valtiopetosta. Kaikki tiedotusvälineet vaikenee, on kait liian masentava asia että siitä kehtaisi edes keskustella. Vai onko kyse siitä kun on vuosia haukuttu viljelijöitä ravinnepäästöistä, niin nyt ei kehdata puhua näistä asioista. Paljastuisi se tosiasia, että peltomaat on köyhtynyt viimevuosina. Ilman ravinteita ei ole ruokaa. Nyt ruuan hintaan tulee tämä Norja -lisä. Ja kyse on koko Euroopan ruuanhinnasta, kiitos suomen mokan.

Pseudo Nyymi kirjoitti...

"Kyllä Sinikka Mönkäre (sdp) oli aikoinaan myymässä lannoiteteollisuutta. Erkki Pulliainen (vihr.) vastusti kiivaan oloisesti tv-haastattelussa."

Demareilla ei ole tosiaankaan aihetta henkselienpaukutteluun mitä valtion omaisuuden tuhlaamiseen tulee. Silläkös ovat olleet täysin hiljaa GrowHow-kaupasta.

Vasemmistoliitto ei taas puhu eikä pukahda Soklista, koska saa puoli Lappia ja omasta paristaan vielä Esko Tennilän takajaloilleen.

"Paljastuisi se tosiasia, että peltomaat on köyhtynyt viimevuosina."

Käsittääkseni maaperän fosforista ei aivan vielä ole erityistä pulaa.Nythän fosforia laitetaan tosin jo aika vähän, ja kait joillakin lohkoilla syödään kohta seiniä.

Luomu taitaa olla oma lukunsa ja osin menestynyt vain takavuosina reilusti laitetun fosforin varassa. Mutta eiköhän nekin ole kohta sananmukaisestikin syöty. Riittäneekö Honkajoen tuotanto mihinkään tässä, en tunne kilojaan. Taidetaan tarvita Yaraa avuksi tässäkin viljelytavassa.

"Ilman ravinteita ei ole ruokaa."

Monella on jäänyt biologian oppitunti väliin, sillä ihan aidosti luullaan, että lannoittaminen on hupaisa keväinen harrastus tai kylmää voitonmaksimointia.

Lannoitteilla - typpi, fosfori, kali - pääasiassa on poistettu nälkä ensin länsimaista ja nyttemmin laajasti muualtakin. Jos hieman tarkemmin ajattelee, koko länsimainen hyvinvointi nojaa kahteen seikkaan: lannoitteet ja ja öljy ovat vapauttaneet pääosan väestöstä alkutuotannosta. Ei ole kuin 50 vuotta siitä, kun noin puolet suomalaisista eli suoraan maataloudesta. Nyt 3%.

Ilman lannoitteita se nälkä myös palaa, se on ihan "aikuisten tosiasia". Ei luomun puolella satotasolla ruokita tätä väkimäärää, vaikka luomu on periaatteessa tietenkin kannatettavaa kuten kaikki muukin kiva ja herttaisen pienimuotoinen puuhastelu.

Jää siis se tosiasia, että GrowHownkin lannoitteita tarvitaan. Öljyä ja maakaasua typen tekoa varten meillä ei ole mutta fosforia _oli_ lähes määrättömästi.

Mikä mielenkiintoisinta, sitä ei ole kuitenkaan mualla Euroopassa läheskään näin rikkaana ja puhtaana. Virosta on taidettu kaivaa jotain, mutta muistaakseni pitoisuudet olivat alle Siilinjärven 8 prossan ja kaivokset lienevät sulki. Osaan kaivoksista liittyi myös ympäristöhaittoja.

Ja fosfori on yhtä tärkeää viljelyssä kuin öljy ja maakaasu. Yara pääsi Soklin ja Siilinjärven ansiosta käsiksi melkoiseen kultakaivokseen, Suomen osalta monopoliin. Samalla se pääsi EU-tullisuojan paremmalle puolelle.

Nyt sillä on käytössään Norjan kaasuvarat, (typpi otetaan ilmasta) ja Länsi-Euroopan ainoat fosforivarat. Luultavasti se ei ryhdy käyttämään niitä hyväntekeväisyyteen. Ainakaan kevään lannoitepula ja lannoitehintojen kolminkertaistaminen ei sellaiseen viittaa...

Suomalaisille jää tosiaan se Norja-lisän maksajan rooli. Vähän samaan tapaan kuin Pohjois-Afrikalle, joka on ollut Euroopan fosfaatin pääasiallinen lähde ja jolla ei silti ole ollut varaa ostaa omasta maaperästään kaivettua fosforia. Aika sama kohtalo, kuin raaka-aineen tuottajilla on ollut aina.