19.6.2011

Cyclone B and Global Inequality

Richard Lynn ja Tatu Vanhanen tarkastelevat kirjoissaan IQ and the Wealth of Nations (2002) ja IQ and Global Inequality (2006) eri ihmisrotujen1) välisiä älykkyyseroja, niiden syitä ja seurauksia. Emeritusprofessorit näkevät perimän olevan älykkyyserojen takana ja katsovat, että ne puolestaan selittävät hyvinvoinnin jakautumista eri kansakuntien välillä.

Kirjojen tekijöiden tutkimusmetodeja ja päätelmiä on arvosteltu. Arvostelijat ovat muun muassa huomauttaneet, että älykkyystestit voivat olla kulttuurisidonnaisia ja että eräissä maissa saadut heikot tulokset voivat johtua esimerkiksi testattavien aliravitsemuksesta.

Ravinnolla on todennäköisesti merkitystä ainakin heikoimpien tulosten kannalta ja muistakin syistä kuin keskustelun kuluessa on huomattu: niillä alueilla, joilta on saatu matalimmat mittaustulokset, käytetään kassavaa eli maniokkia ruokana hyvin runsaasti. Maniokki sisältää tunnetusti sinihappoa, joka tunnetaan myös syanidina, jopa sellaisia määriä, että se aiheuttaa välittömiä kuolemia. Jo paljon tätä ennen sinihappo estää jodin kiinnittymisen kilpirauhaseen. Jodinpuutoksen aiheuttama aineenvaihdunnan hidastuminen vaikuttaa hyvin paljon älylliseen suoriutumiseen.

Yleisimpiä viljelykasveja
Lähde ja kuva: Wikipedia ja Wikipedia commons 

Kassava on yksi maailman tärkeimmistä viljelykasveista ja sitä käyttää ruokanaan ainakin puoli miljardia afrikkalaista. Afrikassa sitä käytetään ravintona yli sata kiloa vuodessa henkilöä kohden. Kassava onkin trooppisilla viljelyalueilla 3. tärkein viljelykasvi heti maissin ja riisin jälkeen. Muita tärkeitä kassavan viljelyalueita ovat muun muassa Brasilia, Filippiinit ja Thaimaa. Jälkimmäisissä kassavaa tuotetaan paljoudessa rehuksi tai käsitellään ihmisravinnoksi kuivattuna tai kuumennettuna, jotka tekevät syanidin vaarattomaksi. Ilmeisesti käytössä on myös afrikkalaista vähemmän syanidia tuottavia lajikkeita.

Afrikassa sen sijaan kassavaa käytetään usein vain pikaisen tai muuten sinihapon kannalta tehottoman käsittelyn, kuten liottamisen jälkeen. Sinihappoa voi olla Afrikassa käytetyissä lajikkeissa jopa 1 gramma kilossa. Määrä on suuri siihen nähden, että rehuna käytettäessä siihen jäänyt vain 40 mg sinihappoa voi tappaa lehmän, joka kasvimyrkyille vieläpä ihmistä kestävämpi.

Vanhastaan tuttu - nykyisin tuntematon

Kassavan sisältämän syanidin aiheuttamat neurologiset ja muut haitat, kuten struuma, tunnetaan sinällään hyvin. Asiasta on maininta esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa ja siis sen lähteissä. Myös Antti Aron ym. toimittama Ravitsemustiede, alansa suomalainen perusteos, mainitsee syanidin merkityksen kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttajana Zairessa (nykyisin Kongon demokraattinen tasavalta). Teoksen Merja Mutasen ja Elina Voutilaisen kirjoittamassa luvussa (ss. 145-215) tosin puhutaan hienotunteisesti HCN:stä. Muita tunnettuja nimiä HCN:lle ovat sinihappo, vetysyanidi, syaanivety, syaanivetyhappo ja formonitriili. Natsien käyttämänä Zyklon B oli syaanivetyvalmiste. Vetysyanidin suoloja kutsutaan syanideiksi.

Kirjoittajien mukaan HCN:n metaboliassa syntyvä tiosynaatti saattaa kilpailla nk. jodipumpun kuljetuspaikoista ja siten estää jodin pääsyn kilpirauhassoluun.
Älykkyysoasamäärät Vanhasen ja Lynnin keräämien tietojen perusteella. Lähde: Wikipedia.

Jodinpuutoksen tiedetään laskevan älykkyysosamäärää 10-15 pisteellä. Puutos aiheuttaa jo kerrotusti myös struumaa, joka oli Suomessakin kansantauti vielä 1960-luvulla. 1930-luvulla 5-10 % varusmiehistä oli struuma, 1940-luvulla joka neljännellä vastasyntyneellä ja 1950-luvulla 10-30 prosentilla Itä-Suomen koululaisista.
Kassavan viljelyalueet ja alhaismman älykkyyden alueet yhdistettyinä.

Tilanne korjattiin suolan jodioinnilla, jonka maahantuojat ja pakkaajat aloittivat 1949 aluksi vapaaehtoisesti. Näin koska lääkintöhallitus ei saanut aikaiseksi Kansanravitsemuskomitean ja sen seuraajan, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, voimakkaasti ajamaa lakia keittosuolan pakollisesta jodioinnista kuin vasta 1972. Kotieläinten rehujen jodiointi oli aloitettu jo paria vuosikymmentä aikaisemmin "välttämättömänä". Tämä suomalainen eläimen ja ihmisen välinen nurinkurinen tärkeysjärjestys käy ilmi Auli Suojasen väitöstutkimuksesta Suomalaista ravitsemuspolitiikkaa vuosina 1939-1999.

Kun tarkastelee jodinsaantia ravitsemuksesta Vanhasen ja Lynnin tietojen perusteella Afrikan alhaisimman älykkyyden maissa, siinä ei olisi kaikilla alueilla merkittävää ongelmaa - ilman syanidia, joka estää ruoassa otetun jodin kulkeutumisen kilpirauhaseen.

Jodisaanti, vaaleampi parempi. Lähde: Wikipedia 

Lisää hyvinvointia - pienempi syntyvyys

Kassavan hyvin ilmeinen merkitys sen viljelyalueiden asukkaiden älylliseen suoriutumiseen ja sitä kautta mittaustuloksiin olisi syytä selvittää. Tällaista tutkimusta tämän kirjoittaja ei ole havainnut tehdyn. Asialla on hyvin suuri merkitys, sillä kassavaa käyttää ravintonaan jo mainitusti yli 500 miljoonaa ihmistä eli yli puolet koko Afrikan väestöstä.

Alueen väestönkasvu on myös nopeaa ja siellä tulee nykyisten väestöennusteiden mukaan tapahtumaan merkittävin osa maailman väestönkasvusta. Väestönkasvua voidaan parhaiten torjua lisäämällä hyvinvointia ja se lisääntyy ainakin Vanhasta seuraten parhaiten älykkyyden nousun myötä. Se voisi olla jopa 10-15 pistettä ainakin viljelyalueen köyhän ja samalla alueen monilukuisimman väestönosan parissa; siis sen, joka viljelee ja käyttää kassavaa ravintonaan kaikkein runsaimmin.

Vanhanen ja kannattajansa lienevätkin nyt ensimmäisinä vaatimassa kassavan osuuden selvittämistä ja myös siksi, että sitä ennen perimään liittyviä argumentteja näyttäisi olevan hyvin vaikea käyttää älykkyyserojen selittäjänä.
________

Lisäys 24.6.
Rodun käsite ymmärretään tässä artikkelissa siten, kuin sitä on vakiintuneesti käytetty. Perinnöllisyystieteilijät ovat kuitenkin yhä vakuuttuneempia siitä, ettei mitään ihmisrotuja ole olemassa, vaan päin vastoin, ihmiskunta on geneettisesti hyvin homogeeninen. Asiasta voi lukea enemmän Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portinin kirjoituksesta, joka on julkaistu Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla 23.6.

Ei kommentteja: